Radiosondit eli tuttavallisemmin sääpallot ovat mainio syy harrastella antennien rakentelua, sekä saada syy ulkoiluun tippuneiden sondien etsimisen kautta.

Radiosondien tarkoitus on mitata ilmakehää ja tämän tiedon avulla laaditaan sääennusteita. Radiosondeja Suomessa tyypillisesti lähettää matkaan Ilmatieteenlaitos, mutta silloin tällöin myös puolustusvoimat laittavat omia palloja tuulten vietäväksi. Lisäksi sondeja valmistava yritys Vaisala lähettää Vantaalta tuotekehityksen, testauksen ja laadunvarmistuksen takia omia sondeja. Palloja voi lennellä taivaalla siis useita samanaikaisesti!

Radiosondi nousee ylös helium- tai vety-täytteisen ilmapallon avustuksena. Tyypillisesti sondi nousee n. 25-35km korkeuteen kunnes pallo puhkeaa ja sondi putoaa takaisin maahan. Radiosondi lähettää yleensä paikkatietoaan koko lennon ajan, jolloin sen putoamispaikka tiedetään paremmin.

Radiosondit tarjoavat mm. seuraavanlaisia mahdollisuuksia:

• Antennien rakentelu ja helppo vertailu muiden vastaanottoasemien kanssa, vastaanottoasema maksaa muutamia kymppejä
• Hyvä syy ulkoilla ja liikkua luonnossa sondeja etsiskellen (muistathan käydä merkitsemässä löydetyn sondin vaikkapa sondehub-palveluun)
• Ilmaisia mikrokontrolleri-kehitys-piirilevyjä putoaa taivaalta (ARM-mikrokontrolleri, UBLOX GPS-vastaanotin ja radiolähetin). Sondeja voi uudelleenkäyttää oman sääpallon lähettämisessä, tutustu tähän toimintaan erinomaisilta Hämeenlinnan Radioamatöörien sivuilta.

Radiosondien seuraaminen tai poimiminen ei vaadi radioamatööritukintoa, koska kyse on radiolähetysten kuuntelusta.

Radisondien lentoja voi seurata Sondehub – ja Radiosondy – palveluista. Radiosondystä voi katsella lähelle tippuneita sondeja noudettavaksi kätevästi kartalta.

Oman vastaanotto-aseman rakentelu ei ihan mahdu tähän kirjoitukseen, mutta muutamia johtolankoja asiasta kiinnostuneelle (ja meidän suosituksemme):

Linux-pohjainen ratkaisu:

• RTL-SDR v3 ohjelmistoradiovastaanotin, USB:n liitettävä erinomainen radio joka taipuu monenlaiseen muuhunkin kuunteluun
• Linux-tietokone, esim. Raspberry Pi on hyvin suosittu tässä tapauksessa
• AutoRX – ohjelmisto, joka kannattaa ajaa Dockerissa
• Mikä tahansa antenni käy alkuun, esimerkiksi pieni piiska. Pallot lähettää 400-405Mhz:n alueella, joten UHF-antenni on vahva suositus. Antennin voi rakennella itse ja esimerkiksi koaksiaali-dipoli tai J-antenna ovat hyviä vaihtoehtoja.

Mobiili / mukaan otettava vaihtoehto:

• TTGO tai muu vastaava kehitysalusta, jossa on ESP32-mikrokontrolleri sekä SX1278 – radiomodeemipiiri, näitä löytää n. 30 euron hintaan monista verkkokaupoista
• rdzsonde – ohjelmisto
• Antenni: TTGO:n mukana tulee monasti pieni patukka-antenni, tälläkin voi vastaanottaa varsinkin lähellä lentävät pallot tai käyttää tätä antennia sondin etsimiseen maastosta (sondi lähettää tovin maahan pudottuaan sijaintiaan jonka voi kuulla kilometrin päästä).

Kerhollamme on radiosondien vastaanottamiseen tarkoitettu vastaanotin. Löydät sen yllämainituista palveluista kutsulla OH3NE.

Haluatko löytää kaltaisiasi sondeista kiinnostuneita? Yksi tapa on liittyä hamit.fi – keskustelukanavalle.

Sondisivun kirjoitti Jouni (OH3CUF).